Categories
Uncategorized

Miten tehdään lapsiystävällisempi Jyväskylä?

Julkaistu Suur-Jyväskylän Lehdessä 2.6.2021

Jyväskylä on saanut UNICEF:n lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen vuonna 2018 muun muassa kasvattamalla lasten ja nuorten osallisuutta päätöksentekoon ja lasten oikeuksien toteutumiseen. Tunnustus velvoittaa meitä kehittämään kaupunkiamme lapsiystävällisemmäksi osallistamalla jatkossakin lapsia ja nuoria sekä huolehtimalla laadukkaista ja yhdenvertaisista lapsille ja lapsiperheille suunnatuista palveluista.

Kaikkia perheitä hyödyttää mahdollisuus liikkua joukkoliikenteellä. Lastenvaunujen kanssa liikkuville on varattu mahdollisuus liikkua maksuttomasti klo 9-14 välisenä aikana. Voisimme parantaa pienten lasten vanhempien arkea merkittävästi laajentamalla maksutonta liikkumisaikaa kokopäiväiseksi. 

Joukkoliikenteen ja kaupunkitilojen esteettömyys helpottaa pienten lasten kanssa liikkumista.Tarvitsemme Jyväskylään myös kokonaan esteettömän leikkipuiston ja uimarannan, jotka ovat saavutettavia myös erilaisten vammojen ja toimintakyvyn heikentymän kanssa kasvaville lapsille.  Lapsiystävällisessä kaupungissa esteettömyyden tulee olla kaikessa suunnittelussa ja päätöksenteossa lähtökohtana. 

Taide- ja taitoharrastukset sekä liikuntaharrastukset tukevat lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä sekä lisäävät yhteisöllisyyttä. Kaikilla lapsilla ja nuorilla ei välttämättä ole tähän mahdollisuutta. Pyrkisimme vahvistamaan Jyväskylän osuutta harrastamisen Suomen mallissa, jonka tavoitteena on, että jokaisella lapsella ja nuorella on perhetaustastaan tai asuinpaikastaan katsomatta mahdollisuus mielekkääseen harrastukseen koulupäivän yhteydessä. 

Vahvistaisimme myös lasten ja nuorten osallisuuden ja demokraattisen päätöksenteon kokemusta antamalla heille entistä enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa itselle tärkeisiin ympäristöihin ja tiloihin. Jyväskylä on useasti kysynyt lasten mielipidettä julkisista leikkipuistoista ja niiden leikkivälineistä. Lisäksi lapset ja nuoret ovat saaneet vaikuttaa siihen, mikä ammattilaisten toteuttamista suunnitelmista olisi heille mieluisin. Tätä osallistamista voisi toteuttaa koordinoidusti yhteistyössä koulujen ja päiväkotien kanssa.

Kokeilisimme Jyväskylässä maksutonta puistoruokailua alle 16-vuotiaille kahdessa-kolmessa puistossa eri puolilla Jyväskylää. Helsingissä tätä on jo onnistuneesti toteutettu. Puistoruokailun voisi toteuttaa muutaman toimijan kanssa yhteistyössä, jotta vastuu ei ole täysin julkisella sektorilla. Kokeilun seurauksia olisi hyvä myös tutkia. Puistoruokailu tukisi perheitä oman arjen pyörittämisessä, tarjoaisi mahdollisuuksia tutustua uusiin ihmisiin ja ennen kaikkea antaisi voimavaroja jaksamiseen ja lisäisi joustoa elämään.

Lapsiystävällinen kaupunki on kiinnostava, esteetön, monipuolista kulttuuria ja osallisuutta tuottava, mielikuvituksellinen ja hauska kaikenikäisille kuntalaisille. 

Kuntavaaliehdokkaat (vihr.) ja varavaltuutetut 

Joachim Kratochvil ja Niina Simanainen

Categories
Uncategorized

Kohti ekologisesti kestävää Jyväskylää

Kirjoitus on alunperin julkaistu Jyväskylän Vihreiden blogissa 28.5.2021

Jyväskylässä ekologisen kestävyyden yksi merkittävimmistä asiakirjoista on kaupungin resurssiviisausohjelma. Jyväskylä on sitoutunut olemaan hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä sekä päästötön, jätteetön ja kestävän hyvinvoinnin kaupunki vuoteen 2040 mennessä.

Vihreiden aloitteesta kaupunkistrategian kärkiä alettiin tällä valtuustokaudella johtamaan strategisten ohjelmatöiden kautta. Tämä koski myös resurssiviisautta. Tuoreessa, vuoden 2020 arvointikertomuksessa tarkastuslautakunta toteaa johtopäätöksissään, että kaupunkistrategian tavoitteissa on valtuustokaudella edetty melko hyvin ja että erityisen ilahduttavaa on resurssiviisauden vahvistuminen.

Tehtävää resurssiviisausohjelman tavoitteisiin pääsemiseksi toki vielä on, mutta CO2-päästöjä on onneksi saatu vähennettyä. Tahti on kuitenkin ollut liian hidas, jotta resurssiviisausohjelman tavoite vähentää Jyväskylän kaupungin alueella muodostuvia kasvihuonekaasupäästöjä 80 % vuoden 2012 tasosta vuoden 2030 loppuun mennessä saavutettaisiin. Seuraavan valtuuston täytyykin tehdä uusia päätöksiä päästövähennysten saavuttamiseksi – tässä tullaan mittaamaan eri puolueiden ohjelmaan sitoutumisen taso. Vihreät pitävät erittäin tärkeänä, että tavoitteeseen pääsemiseen sitoudutaan konkreettisten, vaikuttavien toimenpiteiden kautta.

Kuluneella valtuustokaudella, Vihreiden valtuustoaloitteen mukaisesti, Jyväskylä on uusinut valtakunnallisen Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen ja kaupungilla on kaksi voimassa olevaa sopimusta: kaupungin kiinteistössä käytetään 100% uusiutuvaa energiaa ja Linkki tulevaisuuteen 2030 – Jyväskylän seudun joukkoliikenteen kehittämisohjelma. Kehittämisohjelman avulla Jyväskylä pyrkii kaksinkertaistamaan joukkoliikenteen kulkutapaosuuden vuoden 2018 7,4 miljoonasta matkasta noin 15 miljoonaan matkaan vuoteen 2030 mennessä. Tämä edellyttää monipuolisia toimenpiteitä joukkoliikenteen houkuttelevuuden kasvattamisessa.

Jyväskylään on myös juuri valmistumassa jätepoliittinen ohjelma, joka asettaa tavoitteet jätteettömyyden saavuttamiseen. Sen toimenpiteinä ovat jätteen synnyn vähentäminen, kierrätysasteen parantaminen, asukaslähtöiset palvelut sekä Jyväskylän ja lähiseutujen yhteistyön sujuvoittaminen jätteen käsittelyssä. Jäte nähdään entistä useammin raaka-aineena, materiaalina ja energiana uuden luomiseen sekä olennaisena kiertotalouden taloudellisena resurssina.

Tämän valtuustokauden isoimpia saavutuksia on Jyväskylän pääsy MAL-sopimusmenettelyn piiriin. Tavoitteena on vähähiilinen yhdyskuntakuntarakenne, jota toteutetaan maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittaminen keinoin. Valtiolta on tulossa sopimuksen myötä merkittävää tukea mm. kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edistämiseen, joiden kulkutapaosuudet ovatkin viimeisimmässä mittauksessa nousseet Jyväskylässä. Liikenteen osalta esimerkiksi Mustankorkean biokaasutuotanto, yhteiskäyttöautojen käytön mahdollistaminen, Linkin biokaasubussit sekä Jyväskylän pyöräilyohjelman edistäminen ovat olleet myös hyviä toimenpiteitä.

Luonnonsuojelun merkkipaaluna on kaupunkien metsien suojeluaste 17%, joka heijastaa kansainvälisen biodiversiteettisopimuksen tavoitteita. Vihreiden mielestä tavoitetta pitäisi nostaa vastaamaan EU:n biodiversiteettistrategian tavoitetta 30%. Valtuustokauden alussa kaupunki perusti entisten 170 hehtaarin lisäksi kuusi uutta suojelualuetta, yhteensä 36 hehtaaria, luontolahjana 100-vuotiaalle Suomelle edellisen kauden Vihreiden valtuustoaloitteen pohjalta.

Luonnon kannalta hyviä päätöksiä tällä valtuustokaudella oli myös mm. vihreiden aloitteesta glyfosaatista luopuminen viheralueiden hoidossa, puurakentamisen merkittävä lisääminen, pysäköintinormiston päivittäminen tälle vuosikymmenelle, Jyväskylän liittyminen Luontokunta-verkostoon, rahoituksen hakeminen ja saaminen suoluonnon ennallistamishankkeeseen Laajavuoreen ja kaupungin hallinnoimien laidunalueiden kunnostamiseen ja lisäämiseen.

Jyväskylässä on tehty hyviä päätöksiä myös kaupunkisuunnittelussa: luontopohjaiset ratkaisut kuten hulevesikosteikot, uudet niittyalueet, hyönteishotellit ja lahopuuaidat Kankaalla, hyötykasvien suosiminen uusien asuinalueiden kaavoituksessa sekä mm. vihrerkatot kaikki ovat hyödyllisiä luonnon monimuotoisuuden kannalta, mutta tuovat myös hyötyjä ja viihtyisyyttä kaupunkirakenteeseen. Ne auttavat myös ilmastonmuutoksen haittojen torjumisessa, kuten lisääntyvien rankkasateiden maahanimeytymisessä sekä hellejaksojen paahtavuuden vähentämisessä.

Tulevalla valtuustokaudella Vihreät edistävät ekologisempaa kaupunkisuunnittelua pyrkimällä ottamaan käyttöön viherkertoimen suunnitteluperiaatteen. Sen avulla pystymme hahmottamaan ja ohjaamaan viherrakentamista kaavoitusvaiheessa. Edistämme myös puutaseen käyttöä kaavasuunnittelussa, minkä tarkoituksena on turvata sekä olemassa olevien puiden säilyminen että ohjata uusien puiden istuttamista nykyistä paremmin. Lisäksi haluamme ottaa ekologisen kompensaation käyttöön kaavoituksessa, jotta suojelemalla ja ennallistamalla elinympäristöjä luonnon tila ei kokonaisuudessaan heikkenisi.

Tavoitteenamme on myös tuoda jokaisen päiväkodin ja peruskoulun pihaan riittävän määrä metsäpohjaista kasvustoa – tästä teimme valtuustoaloitteen tällä valtuustokaudella. Tämän lisäksi vaikutamme siihen, että kaavoituksessa otetaan entistä paremmin huomioon ilmastovaikutukset, kuten suunnitteluvaiheessa olevassa ilmastokaavassa on huomioitu. Ilmastokaavassa ilmastotavoitteet ovat läsnä tontinluovutusehdoissa ja tällöin ne ovat paremmin räätälöitävissä ja saavutettavissa. Näiden ja monien muiden ekologisten edistysaskelten eteen me vihreät tulemme tekemää tulevan neljän vuoden aikana töitä.


Ilona Helle
kaupunginvaltuutettu, kaupunkirakennelautakunnan jäsen, Resurssien viisas käyttö -ohjelmatyön ohjausryhmän puheenjohtaja

Joachim Kratochvil
varavaltuutettu, kaupunkirakennelautakunnan jäsen

Categories
Uncategorized

Uhanalainen luonto säilytettävä Tammirinteellä

Julkaistu KSML:ssa 1.5.2021

Jyväskylän Halssilaan Tammirinteelle ollaan kaavoittamassa uutta, noin 320 asukkaan pientaloaluetta.

Jyväskylään tarvitaan lisää rakentamista erityisesti lähelle keskustaa hyvien kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen yhteyksien varrelle. Alue on tällä hetkellä suosittua virkistysaluetta ja lähellä Halssilan hiihtomaata.

Tammirinteen alue tulee rakentumaan rakentamattomalle metsämaalle. Ongelmallista Tammirinteen kaavaluonnoksessa on se, että rakentamisalueen keskelle jää suoalue, josta löytyy kangasrämettä ja luhtanevaa.

Kangasräme on arvioitu uhanalaiseksi (vaarantunut) koko maassa ja luhtaneva silmälläpidettäväksi. Suoalue tulisi kuivumaan rakentamisen myötä ja näin tuhoutumaan.

JO AIKAISEMMIN Norolan asuntoalueella kaupunki kaavoitti uhanalaiselle lehtoalueelle ja nyt kaupunki on taas tuhoamassa uhanalaista luontoa rakentamisen vuoksi.

Jokainen yksittäistapaus, jossa menetämme uhanalaisia luontoalueita, kiihdyttää luontokatoa. Pidemmällä aikavälillä tämä muodostaa laajamittaisen ongelman, jota on vaikea tai jopa mahdoton korjata.

Niin Norolan kuin Tammirinteen osalta uhanalaisen luonnon tuhoutuminen olisi voitu välttää toisenlaisella rakennusten sijoittelulla.

Tästä syystä esitimme lautakunnassa Tammirinteen kaavaluonnoksen palautusta takaisin valmisteluun, mutta valitettavasti emme saaneet tukea esityksellemme muilta puolueilta.

KAUPUNGIN strategian mukaisesti Jyväskylän tulee käyttää luonnonvaroja harkiten ja huolehtia luonnon monimuotoisuudesta.

Jyväskylän tulisikin laatia pikimmiten resurssiviisausohjelman mukaiset luonnonsuojeluohjelma ja viherosayleiskaava, joiden avulla voidaan säilyttää uhanalaiset luontotyypit sekä määritellä riittävät suojelu- ja viheralueet.

Uhanalaisen luonnon suojelu, laadukas ja monipuolinen asuminen sekä kestävä kaupunkirakenne on mahdollista yhdistää.

Ilona Helle, Kaisa Peltonen, Joachim Kratochvil

Kirjoittajat ovat kaupunkirakennelautakunnan jäseniä (vihr.) ja kuntavaaliehdokkaita Jyväskylässä.

Categories
Uncategorized

Kirjastot demokratian ja osallisuuden tukipilareina

Julkaistu Jyväskylän Vihreiden blogissa 22.4.2021


Kun kirjastot suljettiin koronan takia, sai päätös aikaan valtavan palautevyöryn. Lehtien palstoilla, sosiaalisessa mediassa ja ystävien välisissä keskusteluissa levinnyt huoli kertoo paljon sekä suomalaisten suhteesta kirjastoon että sen korvaamattomasta roolista arjessamme. 

Kirjaston merkitys ei ole ainoastaan kirjallisuuden, taiteen ja tiedon sivistyskeskuksena, kiertotalouden edelläkävijänä tai kaikkien kuntalaisten yhteisenä olohuoneena, vaikka jo näillä meriiteillä mitattuna sen arvo on kiistaton. Sillä on myös huomattava rooli ihmisten mielen hyvinvoinnin edistäjänä sekä demokraattisen yhteiskunnan ja kansalaiskasvatuksen kivijalkana. 

Kirjasto on paikka, johon jokainen on tervetullut etsimään uusia ajatuksia tai jalostamaan jo ennestään olemassa olevia näkemyksiä. Nämä uteliaisuuden ja löytämisen seikkailut ovat myös Jyväskylässä äärimmäisen suosittuja. Pääkirjasto on kävijämäärältään kaupungin suurin kulttuuriyksikkö 500 000-600 000 vuosittaisella vierailulla. 

Tällä kävijämäärällä kirjastolla on valtava potentiaali kasvattaa merkitystään demokraattisen päätöksentekoprosessin vahvistajana luomalla monimuotoisia tapoja osallistua julkiseen keskusteluun ja vaikuttaa ympäröivän yhteiskunnan asioihin. Tähän tavoitteeseen pyritään löytämään konkreettisia, helposti monistettavia ratkaisuja Sitran viime vuonna alkaneessa Kirjastot kansanvallan foorumeina -projektissa. Kesäkuussa päättyvien pilottihankkeiden aikana projektiin osallistuneet kirjastot ovat muun muassa tarjonneet ikääntyneille tukea etätilaisuuksiin osallistumiseksi, tuoneet Turun pormestariehdokkaita ja kansalaisia yhteen kirjasuositusten kautta sekä toteuttaneet työpajoja, joissa erityisesti nuoret ovat tutustuneet yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen taiteen keinoin. Onkin äärimmäisen tärkeää, ettei tämä hanke jää monen projektin tapaan ainoastaan kokeiluksi, vaan että siitä saadut työkalut, tapahtumakonseptit ja konkreettiset toimintatavat jalkautetaan systemaattisesti osaksi suomalaisten kirjastojen arkea. 

Kirjastoissa läsnä on koko yhteiskunnan kirjo. Avoimina julkisina tiloina ne törmäyttävät ihmisiä positiivisessa mielessä, tuoden meitä yhteen yli sukupolvi- ja kulttuurirajojen. Esimerkiksi maahanmuuttajat käyttävät kirjastojen palveluita aktiivisesti, ja monelle juuri kirjastot toimivat ensimmäisten uudessa asuinmaassa vietettyjen kuukausien tukikohtana. 

Kirjastot ovat myös itse toteuttaneet nimenomaan maahanmuuttajille suunnattua toimintaa: tavarakeräyksiä turvapaikanhakijoiden auttamiseksi, sanakirjavalikoimansa täydentämistä kysynnän kasvaessa ja kielikahviloita, joissa ihmisten on mahdollista oppia suomen kieltä vapaasti keskustellen. Vieraskielisen kirjallisuuden jatkuvasti kasvavan saatavuuden myötä kirjastot tarjoavat tervetulleen työkalun myös maahanmuuttajien oman kielen ja kulttuurin ylläpitämiseen. Kirjaston täytyykin myös jatkossa säilyä turvallisena ja avoimena paikkana kaikille. Tilana, jossa jokainen saa olla juuri sellainen kuin on riippumatta sosioekonomisesta asemasta, toimintakyvystä tai muista henkilökohtaisista ominaisuuksista. 

Jotta kirjasto onnistuu toteuttamaan nykypäivän vaatimia toiminnallisia kokonaisuuksia ja siten vahvistamaan kuntalaisten osallisuutta, tulee sen kiinnittää erityistä huomiota henkilökuntansa osaamisen ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Kuten Jyväskylän sydän -hankkeen loppuraportissa tuodaan esille, ovat kirjastoihin kohdistuvat odotukset kovat. Ydintoimintonsa eli kirja-alan asiantuntemuksen ohella kirjastot toimivat digitalisaation, tapahtumatuotannon ja pedagogiikan keskittyminä, jotka luovat elinvoimaa ja osaamista paikallisiin tarpeisiin. Tämä vaatii usean alan ammattilaisten yhteistyötä. Toiveenamme onkin, että eri kulttuurilaitosten toimintoja saadaan tulevaisuudessa nykyistä enemmän saman katon alle, mikä tarjoaa hedelmälliset olosuhteet osaamisen jakamiselle sekä yhteistyön tiivistämiselle. 

Kirjastot toteuttavat keskeistä demokratian edistäjän roolia yhteisöllisen ja pedagogisen otteensa lisäksi myös osallistamalla asiakkaitaan toimintansa suunnitteluun. Osallistuvan budjetoinnin kautta kuntalaisilla olisi suora mahdollisuus vaikuttaa kirjaston rahankäytön kohdentamiseen. Suorat vaikutusmahdollisuudet esimerkiksi lainatavaroiden hankintaan ja kirjastojen tilaratkaisuihin vahvistavat kirjastojen roolia kuntalaisten yhteisenä olohuoneena, joka kasvaa ja uudistuu yhteisön mukana. 

Kirjastojen toimintaedellytysten turvaaminen, kattavan verkoston ylläpitäminen ja toiminnan kunnianhimoinen kehittäminen ovat tekoja, joilla voimme kunnan päätöksentekijöinä tehdä osamme tämän arvokkaan instituution säilyttämiseksi tuottamaan iloa, oppimista ja aktiivisen kansalaisuuden kokemuksia myös tuleville sukupolville.  

Emilia Lakka, sivistyslautakunnan jäsen, kuntavaaliehdokas

Joachim Kratochvil, kaupunkirakennelautakunnan jäsen, kuntavaaliehdokas

Categories
Uncategorized

Uhanalaista luontoa on suojeltava

Julkaistu KSML:ssa 12.6.2020

Luonnon monimuotoisuus vähenee hälyttävää tahtia. Lähes puolet Suomen luontotyypeistä on arvioitu uhanalaisiksi ja uhanalaisia lajeja on jo lähes joka kolmas. Suurimpana syynä lajien ahdinkoon on ihmisen toiminnasta johtuva elinympäristöjen häviäminen ja niiden laadun heikkeneminen. Erityisesti kaupungeissa elinympäristöjä häviää pysyvästi teiden ja rakentamisen alle.

Luonnon monimuotoisuuden vaaliminen on otettu osaksi Jyväskylän kaupunkistrategiaa, mutta maankäytön suunnittelu ei ole ollut luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta riittävää.

JYVÄSKYLÄN TULEE ottaa tulevaisuudessa kaavoituspolitiikassaan lähtökohdaksi sen, että uhanalaisille luontotyypeille ei kaavoiteta rakentamista.

Esimerkiksi juuri hyväksytyssä Norolan asemakaavassa rakentamisen alle tulee jäämään lehtoa, joka on uhanalainen luontotyyppi koko Suomessa. Tästä syystä esitimme kaupunkirakennelautakunnassa ja valtuustossa kaavan palauttamista uudelleen valmisteluun. Lehto olisi voitu säilyttää rakennusten sijoittelua ja massoittelua muuttamalla. Nyt Norolan lehtoalue tulee jäämään muun muassa rivitalokorttelin pysäköintialueen ja sinne vievän tien alle, vaikka vaihtoehtoisia ratkaisuja olisi ollut löydettävissä.

JOS UHANALAISIA luontotyyppejä kuitenkin hävitetään, tulee niiden menetetyt arvot hyvittää, eli kompensoida. Ekologinen kompensointi voidaan tehdä esimerkiksi ennallistamalla muita heikentyneitä elinympäristöjä. Tämän tyyppinen käytäntö on otettu osaksi maankäyttöä esimerkiksi Oulussa, joten tehtävä ei ole mahdoton.

Luonnon monimuotoisuutta voidaan edistää useilla muillakin eri toimintamalleilla, joita vaadimme otettavan käyttöön myös valtuustoaloitteessamme. Kaupunkien tulee ottaa enemmän vastuuta luonnon monimuotoisuuden säilymisestä, niin luonnon itsensä kuin ihmisille viihtyisän elinympäristön vuoksi.

Ilona Helle,
Kaisa Peltonen,
Joachim Kratochvil
kaupunkirakennelautakunnan jäsenet (Vihr.)

Jyväskylä

Categories
Uncategorized

Kaupunkivihreän ylläpitäminen vaatii monipuolisia keinoja

Julkaistu KSML:ssa 13.9.2019

Olemme samaa mieltä Ahti Vielman kanssa, että kaupunkivihreän lisääminen on tärkeää. Kaupunginvaltuuston hyväksymässä Jyväskylän keskustan kaupunkivisiossa on sitouduttu kaupunkikeskustan täydennysrakentamiseen, joka eheyttää kaupunkirakennetta sekä lisää kaupunkikeskustan vetovoimaa.

Päinvastoin kuin Vielma kirjoituksessaan (KSML 2.9.) antaa ymmärtää, olemme sitoutuneet kaupunkivihreän säilyttämiseen ja sen lisäämiseen monipuolisilla toimenpiteillä.

Pääsääntöisesti täydennysrakennuskohteet ovat sijoittuneet jo olemassaolevien rakennusten tai pysäköintialueiden kohdille.

Ensisijainen vaihtoehto on säilyttää olemassaolevat viheralueet, mutta valitettavasti tämä ei ole aina mahdollista.

Kaikille tärkeiden puistoalueiden lisäksi tarvitsemme myös muunlaisia tapoja lisätä kaupunkivihreää.

TOIMME KIRJOITUKSESSAMME esille lukuisia esimerkkejä siitä, miten vaihtoehtoisilla tavoilla kaupunkivihreää voidaan tuoda lisää keskusta-alueelle, kuten kattopuutarhat, viherkatot, viherseinät, viljelylaatikot ja muut luonnon monimuotoisuutta edistävät uudet ratkaisut.

Vihertäydennysrakentamista tarvitaan yhtälailla kuin asuntotäydennysrakentamista.

Nykyisiä puistoalueita tuodaan myös upeasti esille Kehä Vihreä -konseptilla, jotta asukkaat muistaisivat nauttia upeista puistoistamme useammin. Lisäksi uusien pienien taskupuistojen paikkoja on etsitty myös keskusta-alueelle.

Jyväskylässä on edelleen tavoitteena, että jokaisella jyväskyläläisellä tulisi olla enintään 300 metrin matka lähimmälle virkistysalueelle.

SUUNNITTEILLA ON ollut myös puutaseen kehittäminen, jonka avulla säilytetään puiden määrä keskusta-alueella.

Puutaseen avulla voidaan turvata olemassa olevien puiden säilyminen ja istuttaa rakentamisen alle jääneiden puiden tilalle uusia.

Riittävän viherpinta-alan säilyminen voidaan varmistaa myös viherkertoimen avulla, jota pilotoidaan jo tällä hetkellä Jyväskylässä.

Uusia tapoja ylläpitää ja kehittää kaupunkivihreää niin puistojen kuin muiden viheralueiden muodossa kehitetään jatkuvasti.

Luonto on jatkossakin tärkeä palautumisen ja viihtyisyyden lähde myös keskusta-alueen asukkaille.

Kaisa Peltonen,
Ilona Helle,
Joachim Kratochvil
Kaupunkirakennelautakunnan jäsenet (Vihr)

Jyväskylä

Categories
Uncategorized

Lisää kaupunkivihreää

Julkaistu KSML:ssa 28.7.2019

Kaupunkien viheralueilla, istutuksilla ja jopa yksittäisillä puilla on osoitettu olevan merkitystä niin luonnon monimuotoisuuden, hulevesien hallinnan, yleisen viihtyvyyden kuin asukkaiden terveyden edistämisen osalta.

Kaupungin tiivistyessä meidän tulee kiinnittää huomiota uusilla tavoilla riittävän kaupunkivihreän saavuttamiseen.

HYVÄNÄ PILOTOINTIKOHTEENA Jyväskylässä toimii Kankaan asuinalue, jossa vihersuunnittelussa on otettu huomioon asukkaiden viihtyvyyden lisäksi myös luonnon monimuotoisuus.

Esimerkkinä toimivat viherkatot, hyötypuutarhat, niityt ja muut kukkivat kasvit leikkonurmien sijaan, lahopuuaita sekä hyönteishotellit. Perhoset, mehiläiset ja muut pölyttäjät hyötyvät näistä, ja kohteista on iloa asukkaille.

Myös keskusta-alueelle voidaan lisätä kaupunkivihreää yhteistyössä kaupungin, yritysten ja taloyhtiöiden kanssa. Perinteistä vihersuunnittelua on syytä haastaa.

Kaupunkivihreää voidaan lisätä talojen katoilta maan tasalle saakka. Kattopuutarhat luovat pysähtymisen keitaita kaupungin asukkaille ja niihin voidaan perustaa hyötypuutarhoja, kuten keskustan Syke City -taloyhtiössä on tehty.

Hollannissa on lisätty viherkattoja bussipysäkkien katoille sitomaan pölyä ja sadevettä sekä ylläpitämään luonnon monimuotoisuutta.

Maan tasalla laatikkoviljelmät ja hyötykasvit perinteisten viherkasvien tilalle mahdollistavat asukkaiden aktiivisuuden myös keskusta-alueella ja samalla viheralueet tuottavat pienissä määrin ravintoa asukkaille. Viherseinien avulla saadaan laajoja viheralueita myös pystypinnoille ja asukkaiden vehreät parvekkeet luovat viihtyisyyttä niin asukkaalle kuin ohi kulkeville.

Erityisesti kävelykadulla useat yritykset ovat tarttuneet hienosti kaupunkivihreän lisäämiseen tuomalla terasseille runsaasti oikeita viherkasveja. Nämä terassit erottuvatkin joukosta positiivisesti.

Samalla nämä yritykset osallistuvat koko keskustan viihtyisyyden, houkuttelevuuden ja luonnon monimuotoisuuden kehittämiseen.

KAUPUNKIVIHREÄN YLLÄPITO ja lisääminen luo viihtyisyyttä, parantaa kaupunki-ilmaa ja mahdollistaa miellyttävämpää kaupunkikulttuuria. Esimerkiksi uuden torin suunnittelussa tulee tämä huomioida.

Kaupunkivihreän lisäämisen ei kuitenkaan Jyväskylässä tule olla vain kaupungin vastuulla, vaan vehreä kaupunki rakentuu yhteistyössä.

Kaikki osapuolet pystyvät yhteistyössä tuomaan keskustaan ja sen kaduille sellaista viihtyvyyttä, mitä ei kauppakeskuksissa pysty toteuttamaan.

Tähän tulee kiinnittää huomiota jatkossa entistäkin laajemmin ja luovemmin.

Ilona Helle,
Joachim Kratochvil,
Kaisa Peltonen
Kaupunkirakennelautakunnan jäsenet (Vihr)

Jyväskylä

Categories
Uncategorized

Kaupunkipyörät ovat osa ketterän kestävää liikkumista

Julkaistu KSML:ssa 19.7.2019

Päätoimittaja Pekka Mervola kysyy kolumnissaan (KSML 14.7.) aiheellisen kysymyksen “Miksi kaupungin pitäisi maksaa pyörä alle?” mutta onnistuu käsittelemään aihetta valitettavan suppeasti ja lyhytnäköisesti.

Mervola pohjaa kaupunkipyöriin kohdistuvan kriittisyyden ajatusmalliin, jossa kaupunkipyörää verrataan oman polkupyörän hintaan. Kaupunkipyörien tarkoitus ei ole korvata omaa polkupyörää päivittäisessä käytössä vaan toimia joukkoliikenteen tavoin.

Kaupunkipyörällä sujuvat helposti esimerkiksi työpäivän aikana kuljettavat matkat paikasta toiseen, välimatkat alueiden välillä, joissa ei kulje joukkoliikenne.

Kaupunkipyöriä voivat käyttää vaikkapa turistit tutustuessaan upeaan kaupunkiimme. Kaupunkipyörät palvelevat hyvin myös opiskelijoita.

HAASTEELLISTA kestävien liikkumismuotojen edistämiseen liittyvissä investoinneissa on haaste laskea konkreettisia kustannushyötyjä sekä ilmastonmuutokseen liittyviä tekijöitä. Pyöräily on kuitenkin aina merkittävä kansantalousteko.

Tanskassa on laskettu, että jokainen pyöräilykilometri tuottaa yhteiskunnalle 0,16 euroa ja henkilöautoilu puolestaan kuluttaa 0,10 euroa/ kilometri. Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan yksi aiemmin passiivinen uusi pyöräilijä tuottaa yhteiskunnalle säästöä noin 0,7 euroa/ pyöräilty kilometri. Ranskassa puolestaan on laskettu, että jokainen työmatkapyöräilijä säästää keskimäärin 1 200 euroa vuodessa pelkästään yhteiskunnan terveydenhoitokuluja.

Laskelmia on vaikea konkretisoida investointipäätösten kohdalla, mutta niitä ei suinkaan tule jättää sivuun. Kaupunkipyöräjärjestelmän kustannukset eivät myöskään lankea kokonaan kaupungeille ja Jyväskylänkin osalta laskelmat tarkentuvat koko ajan.

TOIMIVA liikennejärjestelmä joukkoliikenteen, pyöräilyn, kävelyn kuin autoilunkin osalta on yksi kaupunkien vetovoimatekijöistä ja tehokkaimmista keinoista ilmastonmuutokseen vastaamisessa.

Kestävän liikkumisen matkaketjujen tulee olla sujuvia ja eri kulkuvälineiden helposti käytettäviä, jotta yksilö tarttuu erityisesti lyhyillä matkoilla esimerkiksi kaupunkipyörään turhan autoilun sijaan. Samalla sujuvoituu myös autoliikenne, kun ruuhkat hellittävät ja parkkipaikkoja jää niille, jotka niitä aidosti tarvitsevat.

Kaupunkipyöräjärjestelmä lisää ketteryyttä ja joustavuutta liikkumiseen ja on siten investoinnin arvoinen.

Kaisa Peltonen,
Ilona Helle,
Joachim Kratochvil
Kaupunkirakennelautakunnan jäsenet (Vihr)

Jyväskylä

Categories
Uncategorized

Alhaiset nopeudet toisivat hyötyjä

Julkaistu KSML:ssa 26.4.2019

Jyväskylän kaupunkirakennelautakunta ei hyväksynyt kokouksessaan 16.4. esitystä nopeusrajoituksen alentamisesta 30 km/h:n Jyväskylän kehäväylän sisäisille kaduille.

Päätös syntyi äänin 8–5. Esitystä vastustivat SDP, kokoomus, KD sekä kaksi keskustan edustajaa. Päätöksestä jätettiin kuusi eriävää mielipidettä, mukaan lukien asian esittelijä, mikä kertoo asian tärkeydestä.

NOPEUSRAJOITUSTEN alentamisesta esitetyllä tavalla olisi ollut monia hyötyjä. Nopeusrajoituksen laskeminen 30 km/h:n olisi lisännyt keskusta-alueen liikenneturvallisuutta, liikenteen sujuvuutta sekä vähentänyt meluhaittoja.

Ajonopeudet vaikuttavat merkittävästi onnettomuuksien määrään ja vakavuuteen.

Sisä-Suomen poliisi on arvioinut nopeusrajoituksen alentamisen olevan perusteltu päätös, joka olisi tukenut erityisesti jalan ja polkupyörällä liikkuvien turvallisuutta Jyväskylän ydinkeskustassa. Yksikin onnettomuus, jonka olisi voinut estää alhaisemmalla nopeusrajoituksella, on liikaa.

Aiempien kyselyiden mukaan pääosa alueen yrittäjistä ja asukkaista on suhtautunut myönteisesti nopeuksien alentamiseen.

Kaikkien puolueiden yhteisesti hyväksymässä Jyväskylän keskustavisio 2030 -asiakirjassa on tavoitteena keskusta-alueen asukkaiden määrän kaksinkertaistaminen.

Nopeusrajoitusten alentaminen olisi lisännyt Jyväskylän keskusta-alueen viihtyisyyttä sekä vetovoimaisuutta myös tästä näkökulmasta tarkasteltuna.

ASIASTA TEHDYT kattavat selvitykset, tilastot ja lausunnot puolsivat yksiselitteisesti nopeuksien alentamista.

On valitettavaa, että huolella valmisteltua ja perusteltua päätösesitystä ei hyväksytty, vaikka siitä koituvat kiistattomat hyödyt olivat lautakunnan tiedossa.

Vastuullisina päättäjinä haluamme tehdä kestävää ja modernia kaupunkisuunnittelua. Kaikille meille turvallinen, viihtyisä ja toimiva kaupunki vaatii uudistuksia ja uudenlaista ajattelua.

Ilona Helle
Kaisa Peltonen
Joachim Kratochvil
kaupunkirakennelautakunnan jäsenet (vihr.)

Jyväskylä

Categories
Uncategorized

Nopeusrajoitusten noudattaminen ei ole valintakysymys

Julkaistu KSML:ssa 11.4.2019

Eläkkeellä oleva ylikonstaapeli Arvo Tammela kirjoitti Keskisuomalaisessa 5.4. ydinkeskustan nopeusrajoituksen alentamiseen 30 km/h:ssa liittyvistä haasteista.

Tammela viittaa kirjoituksessaan siihen, että moni autoilija ajaa jo nyt ylinopeutta ja nykyisillä autoilla nopeuden rajoittaminen on haasteellista. Tämän vuoksi 30 km/h ei ole Tammelan mielestä perusteltua.

Koemme erittäin harmillisena, että entinen poliisi viittaa kirjoituksessaan siihen, että 30 km / tunnissa olisi mahdotonta saavuttaa. Pysyminen nopeusrajoituksissa ei ole mielipide- tai valintakysymys.

Toivoisimme, että poliisi kannustaa pysymään nopeusrajoituksissa ja opastaa kansalaisia toimimaan Suomen lakien mukaan.

HYVÄ ON MYÖS muistaa, että 30 km/h nopeusrajoitus on tällä hetkellä voimassa lukuisissa taajamissa takaamassa turvallisen kulkemisen erityisesti lapsille.

Kukaan ei vastusta alhaisia nopeusrajoituksia näissä paikoissa, vaan ennemminkin kaupungilta pyydetään erilaisia hidasteita ajoneuvoliikenteelle takaamaan turvallisuutta.

Miksi tilanne on erilainen keskusta-alueella, jossa liikennemäärät ovat huomattavasti suurempia kuin rauhallisilla taajama-alueilla?

Tällä hetkellä myös pihakaduilla nopeusrajoitus on 20 km/h. Nopeusrajoituksen ylityksiä tapahtuu vahingossa varmasti silloin tällöin niin autoilijoilla kuin pyöräilijöilläkin.

Kukaan ei ole kuitenkaan näiden katuosuuksien osalta kyseenalaistanut sitä, että alhainen nopeusrajoitus olisi mahdotonta saavuttaa.

MYÖS EUROOPAN PARLAMENTTI on vahvasti suosittanut vuonna 2011, että toimivaltaiset viranomaiset ottavat käyttöön 30 km / tunnissa asuinalueilla ja kaupunkialueiden yksikaistaisilla teillä, joilla ei ole erillistä pyöräkaistaa. Syynä on onnettomuuksille alttiiden tienkäyttäjien suojeleminen tehokkaammin.

NIIN AUTOILIJOIDEN, pyöräilijöiden kuin kävelijöiden tulee omaksua tulevaisuudessa uusia liikennekäyttäytymismalleja.

Tässä avainasemassa on opastus niin poliisilta, kaupungilta, autokouluilta kuin muilta liikenneturvallisuutta edistäviltä tahoilta.

Uudet käyttäytymismallit vaativat toteutuakseen opastusta ja joskus myös sanktioita viranomaisen taholta.

Yhteistyöllä ja avoimella asenteella on mahdollista ottaa muutokset vastaan onnistuneesti.

Kaisa Peltonen
Ilona Helle, kansanedustajaehdokas
Joachim Kratochvil
Kirjoittajat ovat kaupunkirakennelautakunnan jäseniä (Vihr)
Jyväskylä