Categories
Uncategorized

Kirjastot demokratian ja osallisuuden tukipilareina

Julkaistu Jyväskylän Vihreiden blogissa 22.4.2021


Kun kirjastot suljettiin koronan takia, sai päätös aikaan valtavan palautevyöryn. Lehtien palstoilla, sosiaalisessa mediassa ja ystävien välisissä keskusteluissa levinnyt huoli kertoo paljon sekä suomalaisten suhteesta kirjastoon että sen korvaamattomasta roolista arjessamme. 

Kirjaston merkitys ei ole ainoastaan kirjallisuuden, taiteen ja tiedon sivistyskeskuksena, kiertotalouden edelläkävijänä tai kaikkien kuntalaisten yhteisenä olohuoneena, vaikka jo näillä meriiteillä mitattuna sen arvo on kiistaton. Sillä on myös huomattava rooli ihmisten mielen hyvinvoinnin edistäjänä sekä demokraattisen yhteiskunnan ja kansalaiskasvatuksen kivijalkana. 

Kirjasto on paikka, johon jokainen on tervetullut etsimään uusia ajatuksia tai jalostamaan jo ennestään olemassa olevia näkemyksiä. Nämä uteliaisuuden ja löytämisen seikkailut ovat myös Jyväskylässä äärimmäisen suosittuja. Pääkirjasto on kävijämäärältään kaupungin suurin kulttuuriyksikkö 500 000-600 000 vuosittaisella vierailulla. 

Tällä kävijämäärällä kirjastolla on valtava potentiaali kasvattaa merkitystään demokraattisen päätöksentekoprosessin vahvistajana luomalla monimuotoisia tapoja osallistua julkiseen keskusteluun ja vaikuttaa ympäröivän yhteiskunnan asioihin. Tähän tavoitteeseen pyritään löytämään konkreettisia, helposti monistettavia ratkaisuja Sitran viime vuonna alkaneessa Kirjastot kansanvallan foorumeina -projektissa. Kesäkuussa päättyvien pilottihankkeiden aikana projektiin osallistuneet kirjastot ovat muun muassa tarjonneet ikääntyneille tukea etätilaisuuksiin osallistumiseksi, tuoneet Turun pormestariehdokkaita ja kansalaisia yhteen kirjasuositusten kautta sekä toteuttaneet työpajoja, joissa erityisesti nuoret ovat tutustuneet yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen taiteen keinoin. Onkin äärimmäisen tärkeää, ettei tämä hanke jää monen projektin tapaan ainoastaan kokeiluksi, vaan että siitä saadut työkalut, tapahtumakonseptit ja konkreettiset toimintatavat jalkautetaan systemaattisesti osaksi suomalaisten kirjastojen arkea. 

Kirjastoissa läsnä on koko yhteiskunnan kirjo. Avoimina julkisina tiloina ne törmäyttävät ihmisiä positiivisessa mielessä, tuoden meitä yhteen yli sukupolvi- ja kulttuurirajojen. Esimerkiksi maahanmuuttajat käyttävät kirjastojen palveluita aktiivisesti, ja monelle juuri kirjastot toimivat ensimmäisten uudessa asuinmaassa vietettyjen kuukausien tukikohtana. 

Kirjastot ovat myös itse toteuttaneet nimenomaan maahanmuuttajille suunnattua toimintaa: tavarakeräyksiä turvapaikanhakijoiden auttamiseksi, sanakirjavalikoimansa täydentämistä kysynnän kasvaessa ja kielikahviloita, joissa ihmisten on mahdollista oppia suomen kieltä vapaasti keskustellen. Vieraskielisen kirjallisuuden jatkuvasti kasvavan saatavuuden myötä kirjastot tarjoavat tervetulleen työkalun myös maahanmuuttajien oman kielen ja kulttuurin ylläpitämiseen. Kirjaston täytyykin myös jatkossa säilyä turvallisena ja avoimena paikkana kaikille. Tilana, jossa jokainen saa olla juuri sellainen kuin on riippumatta sosioekonomisesta asemasta, toimintakyvystä tai muista henkilökohtaisista ominaisuuksista. 

Jotta kirjasto onnistuu toteuttamaan nykypäivän vaatimia toiminnallisia kokonaisuuksia ja siten vahvistamaan kuntalaisten osallisuutta, tulee sen kiinnittää erityistä huomiota henkilökuntansa osaamisen ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Kuten Jyväskylän sydän -hankkeen loppuraportissa tuodaan esille, ovat kirjastoihin kohdistuvat odotukset kovat. Ydintoimintonsa eli kirja-alan asiantuntemuksen ohella kirjastot toimivat digitalisaation, tapahtumatuotannon ja pedagogiikan keskittyminä, jotka luovat elinvoimaa ja osaamista paikallisiin tarpeisiin. Tämä vaatii usean alan ammattilaisten yhteistyötä. Toiveenamme onkin, että eri kulttuurilaitosten toimintoja saadaan tulevaisuudessa nykyistä enemmän saman katon alle, mikä tarjoaa hedelmälliset olosuhteet osaamisen jakamiselle sekä yhteistyön tiivistämiselle. 

Kirjastot toteuttavat keskeistä demokratian edistäjän roolia yhteisöllisen ja pedagogisen otteensa lisäksi myös osallistamalla asiakkaitaan toimintansa suunnitteluun. Osallistuvan budjetoinnin kautta kuntalaisilla olisi suora mahdollisuus vaikuttaa kirjaston rahankäytön kohdentamiseen. Suorat vaikutusmahdollisuudet esimerkiksi lainatavaroiden hankintaan ja kirjastojen tilaratkaisuihin vahvistavat kirjastojen roolia kuntalaisten yhteisenä olohuoneena, joka kasvaa ja uudistuu yhteisön mukana. 

Kirjastojen toimintaedellytysten turvaaminen, kattavan verkoston ylläpitäminen ja toiminnan kunnianhimoinen kehittäminen ovat tekoja, joilla voimme kunnan päätöksentekijöinä tehdä osamme tämän arvokkaan instituution säilyttämiseksi tuottamaan iloa, oppimista ja aktiivisen kansalaisuuden kokemuksia myös tuleville sukupolville.  

Emilia Lakka, sivistyslautakunnan jäsen, kuntavaaliehdokas

Joachim Kratochvil, kaupunkirakennelautakunnan jäsen, kuntavaaliehdokas

By joachimkratochvil

Työskentelen tällä hetkellä korkeakoulupoliittisena asiantuntijana Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnassa. Koulutukseltani olen yhteiskuntatieteiden maisteri. Ehdolla kuntavaaleissa 2021 Jyväskylässä vihreiden listalla. Tässä blogissani kerron tarkemmin teemoistani ja kirjoitan ajatuksiani paremmin julki.

Mitä edistän?

💚 Kestävää kehitystä. Meillä on ainoastaan yksi maapallo, jonka resurssit ovat rajalliset. Meidän täytyy rakentaa yhteiskuntamme näiden rajojen sisään. Tämä ei tarkoita kuitenkaan hyvinvoinnista tinkimistä. Tällä saralla on paljon tehtävää kansallisesti, Jyväskylässä ja yksilötasolla.

💚 Kestävää koulutusta. Koulutuksen tasa-arvosta on huolehdittava aina varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin asti. Autetaan ihmisiä valjastamaan oma potentiaalinsa entistä paremmin. Hyvä ja kestävä koulutuspolitiikka on samalla parasta työllisyyspolitiikkaa koulutuksen vaikuttaessa merkittävästi meidän jokaisen mahdollisuuksiin työllistyä haluamalleen alalle.

💚 Kestävää kaupunkirakennetta. Tiivistyvä kaupunkirakenne ja asukastiheys auttavat meitä asukkaita paremmin organisoimaan palveluita ja tekemään niistä joustavia ja aiempaa yksilöllisempiä ja eri elämäntilanteet huomioonottavia. Samalla voimme tehdä kaupungistamme viihtyisämmän antamalla kaupunkikulttuurille tilaa ja resursseja kukoistaa.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s