Categories
Uncategorized

Alhaiset nopeudet toisivat hyötyjä

Julkaistu KSML:ssa 26.4.2019

Jyväskylän kaupunkirakennelautakunta ei hyväksynyt kokouksessaan 16.4. esitystä nopeusrajoituksen alentamisesta 30 km/h:n Jyväskylän kehäväylän sisäisille kaduille.

Päätös syntyi äänin 8–5. Esitystä vastustivat SDP, kokoomus, KD sekä kaksi keskustan edustajaa. Päätöksestä jätettiin kuusi eriävää mielipidettä, mukaan lukien asian esittelijä, mikä kertoo asian tärkeydestä.

NOPEUSRAJOITUSTEN alentamisesta esitetyllä tavalla olisi ollut monia hyötyjä. Nopeusrajoituksen laskeminen 30 km/h:n olisi lisännyt keskusta-alueen liikenneturvallisuutta, liikenteen sujuvuutta sekä vähentänyt meluhaittoja.

Ajonopeudet vaikuttavat merkittävästi onnettomuuksien määrään ja vakavuuteen.

Sisä-Suomen poliisi on arvioinut nopeusrajoituksen alentamisen olevan perusteltu päätös, joka olisi tukenut erityisesti jalan ja polkupyörällä liikkuvien turvallisuutta Jyväskylän ydinkeskustassa. Yksikin onnettomuus, jonka olisi voinut estää alhaisemmalla nopeusrajoituksella, on liikaa.

Aiempien kyselyiden mukaan pääosa alueen yrittäjistä ja asukkaista on suhtautunut myönteisesti nopeuksien alentamiseen.

Kaikkien puolueiden yhteisesti hyväksymässä Jyväskylän keskustavisio 2030 -asiakirjassa on tavoitteena keskusta-alueen asukkaiden määrän kaksinkertaistaminen.

Nopeusrajoitusten alentaminen olisi lisännyt Jyväskylän keskusta-alueen viihtyisyyttä sekä vetovoimaisuutta myös tästä näkökulmasta tarkasteltuna.

ASIASTA TEHDYT kattavat selvitykset, tilastot ja lausunnot puolsivat yksiselitteisesti nopeuksien alentamista.

On valitettavaa, että huolella valmisteltua ja perusteltua päätösesitystä ei hyväksytty, vaikka siitä koituvat kiistattomat hyödyt olivat lautakunnan tiedossa.

Vastuullisina päättäjinä haluamme tehdä kestävää ja modernia kaupunkisuunnittelua. Kaikille meille turvallinen, viihtyisä ja toimiva kaupunki vaatii uudistuksia ja uudenlaista ajattelua.

Ilona Helle
Kaisa Peltonen
Joachim Kratochvil
kaupunkirakennelautakunnan jäsenet (vihr.)

Jyväskylä

Categories
Uncategorized

Nopeusrajoitusten noudattaminen ei ole valintakysymys

Julkaistu KSML:ssa 11.4.2019

Eläkkeellä oleva ylikonstaapeli Arvo Tammela kirjoitti Keskisuomalaisessa 5.4. ydinkeskustan nopeusrajoituksen alentamiseen 30 km/h:ssa liittyvistä haasteista.

Tammela viittaa kirjoituksessaan siihen, että moni autoilija ajaa jo nyt ylinopeutta ja nykyisillä autoilla nopeuden rajoittaminen on haasteellista. Tämän vuoksi 30 km/h ei ole Tammelan mielestä perusteltua.

Koemme erittäin harmillisena, että entinen poliisi viittaa kirjoituksessaan siihen, että 30 km / tunnissa olisi mahdotonta saavuttaa. Pysyminen nopeusrajoituksissa ei ole mielipide- tai valintakysymys.

Toivoisimme, että poliisi kannustaa pysymään nopeusrajoituksissa ja opastaa kansalaisia toimimaan Suomen lakien mukaan.

HYVÄ ON MYÖS muistaa, että 30 km/h nopeusrajoitus on tällä hetkellä voimassa lukuisissa taajamissa takaamassa turvallisen kulkemisen erityisesti lapsille.

Kukaan ei vastusta alhaisia nopeusrajoituksia näissä paikoissa, vaan ennemminkin kaupungilta pyydetään erilaisia hidasteita ajoneuvoliikenteelle takaamaan turvallisuutta.

Miksi tilanne on erilainen keskusta-alueella, jossa liikennemäärät ovat huomattavasti suurempia kuin rauhallisilla taajama-alueilla?

Tällä hetkellä myös pihakaduilla nopeusrajoitus on 20 km/h. Nopeusrajoituksen ylityksiä tapahtuu vahingossa varmasti silloin tällöin niin autoilijoilla kuin pyöräilijöilläkin.

Kukaan ei ole kuitenkaan näiden katuosuuksien osalta kyseenalaistanut sitä, että alhainen nopeusrajoitus olisi mahdotonta saavuttaa.

MYÖS EUROOPAN PARLAMENTTI on vahvasti suosittanut vuonna 2011, että toimivaltaiset viranomaiset ottavat käyttöön 30 km / tunnissa asuinalueilla ja kaupunkialueiden yksikaistaisilla teillä, joilla ei ole erillistä pyöräkaistaa. Syynä on onnettomuuksille alttiiden tienkäyttäjien suojeleminen tehokkaammin.

NIIN AUTOILIJOIDEN, pyöräilijöiden kuin kävelijöiden tulee omaksua tulevaisuudessa uusia liikennekäyttäytymismalleja.

Tässä avainasemassa on opastus niin poliisilta, kaupungilta, autokouluilta kuin muilta liikenneturvallisuutta edistäviltä tahoilta.

Uudet käyttäytymismallit vaativat toteutuakseen opastusta ja joskus myös sanktioita viranomaisen taholta.

Yhteistyöllä ja avoimella asenteella on mahdollista ottaa muutokset vastaan onnistuneesti.

Kaisa Peltonen
Ilona Helle, kansanedustajaehdokas
Joachim Kratochvil
Kirjoittajat ovat kaupunkirakennelautakunnan jäseniä (Vihr)
Jyväskylä