Tag: Jyväskylä

Categories
Uncategorized

Kaupunkivihreän ylläpitäminen vaatii monipuolisia keinoja

Julkaistu KSML:ssa 13.9.2019

Olemme samaa mieltä Ahti Vielman kanssa, että kaupunkivihreän lisääminen on tärkeää. Kaupunginvaltuuston hyväksymässä Jyväskylän keskustan kaupunkivisiossa on sitouduttu kaupunkikeskustan täydennysrakentamiseen, joka eheyttää kaupunkirakennetta sekä lisää kaupunkikeskustan vetovoimaa.

Päinvastoin kuin Vielma kirjoituksessaan (KSML 2.9.) antaa ymmärtää, olemme sitoutuneet kaupunkivihreän säilyttämiseen ja sen lisäämiseen monipuolisilla toimenpiteillä.

Pääsääntöisesti täydennysrakennuskohteet ovat sijoittuneet jo olemassaolevien rakennusten tai pysäköintialueiden kohdille.

Ensisijainen vaihtoehto on säilyttää olemassaolevat viheralueet, mutta valitettavasti tämä ei ole aina mahdollista.

Kaikille tärkeiden puistoalueiden lisäksi tarvitsemme myös muunlaisia tapoja lisätä kaupunkivihreää.

TOIMME KIRJOITUKSESSAMME esille lukuisia esimerkkejä siitä, miten vaihtoehtoisilla tavoilla kaupunkivihreää voidaan tuoda lisää keskusta-alueelle, kuten kattopuutarhat, viherkatot, viherseinät, viljelylaatikot ja muut luonnon monimuotoisuutta edistävät uudet ratkaisut.

Vihertäydennysrakentamista tarvitaan yhtälailla kuin asuntotäydennysrakentamista.

Nykyisiä puistoalueita tuodaan myös upeasti esille Kehä Vihreä -konseptilla, jotta asukkaat muistaisivat nauttia upeista puistoistamme useammin. Lisäksi uusien pienien taskupuistojen paikkoja on etsitty myös keskusta-alueelle.

Jyväskylässä on edelleen tavoitteena, että jokaisella jyväskyläläisellä tulisi olla enintään 300 metrin matka lähimmälle virkistysalueelle.

SUUNNITTEILLA ON ollut myös puutaseen kehittäminen, jonka avulla säilytetään puiden määrä keskusta-alueella.

Puutaseen avulla voidaan turvata olemassa olevien puiden säilyminen ja istuttaa rakentamisen alle jääneiden puiden tilalle uusia.

Riittävän viherpinta-alan säilyminen voidaan varmistaa myös viherkertoimen avulla, jota pilotoidaan jo tällä hetkellä Jyväskylässä.

Uusia tapoja ylläpitää ja kehittää kaupunkivihreää niin puistojen kuin muiden viheralueiden muodossa kehitetään jatkuvasti.

Luonto on jatkossakin tärkeä palautumisen ja viihtyisyyden lähde myös keskusta-alueen asukkaille.

Kaisa Peltonen,
Ilona Helle,
Joachim Kratochvil
Kaupunkirakennelautakunnan jäsenet (Vihr)

Jyväskylä

Categories
Uncategorized

Lisää kaupunkivihreää

Julkaistu KSML:ssa 28.7.2019

Kaupunkien viheralueilla, istutuksilla ja jopa yksittäisillä puilla on osoitettu olevan merkitystä niin luonnon monimuotoisuuden, hulevesien hallinnan, yleisen viihtyvyyden kuin asukkaiden terveyden edistämisen osalta.

Kaupungin tiivistyessä meidän tulee kiinnittää huomiota uusilla tavoilla riittävän kaupunkivihreän saavuttamiseen.

HYVÄNÄ PILOTOINTIKOHTEENA Jyväskylässä toimii Kankaan asuinalue, jossa vihersuunnittelussa on otettu huomioon asukkaiden viihtyvyyden lisäksi myös luonnon monimuotoisuus.

Esimerkkinä toimivat viherkatot, hyötypuutarhat, niityt ja muut kukkivat kasvit leikkonurmien sijaan, lahopuuaita sekä hyönteishotellit. Perhoset, mehiläiset ja muut pölyttäjät hyötyvät näistä, ja kohteista on iloa asukkaille.

Myös keskusta-alueelle voidaan lisätä kaupunkivihreää yhteistyössä kaupungin, yritysten ja taloyhtiöiden kanssa. Perinteistä vihersuunnittelua on syytä haastaa.

Kaupunkivihreää voidaan lisätä talojen katoilta maan tasalle saakka. Kattopuutarhat luovat pysähtymisen keitaita kaupungin asukkaille ja niihin voidaan perustaa hyötypuutarhoja, kuten keskustan Syke City -taloyhtiössä on tehty.

Hollannissa on lisätty viherkattoja bussipysäkkien katoille sitomaan pölyä ja sadevettä sekä ylläpitämään luonnon monimuotoisuutta.

Maan tasalla laatikkoviljelmät ja hyötykasvit perinteisten viherkasvien tilalle mahdollistavat asukkaiden aktiivisuuden myös keskusta-alueella ja samalla viheralueet tuottavat pienissä määrin ravintoa asukkaille. Viherseinien avulla saadaan laajoja viheralueita myös pystypinnoille ja asukkaiden vehreät parvekkeet luovat viihtyisyyttä niin asukkaalle kuin ohi kulkeville.

Erityisesti kävelykadulla useat yritykset ovat tarttuneet hienosti kaupunkivihreän lisäämiseen tuomalla terasseille runsaasti oikeita viherkasveja. Nämä terassit erottuvatkin joukosta positiivisesti.

Samalla nämä yritykset osallistuvat koko keskustan viihtyisyyden, houkuttelevuuden ja luonnon monimuotoisuuden kehittämiseen.

KAUPUNKIVIHREÄN YLLÄPITO ja lisääminen luo viihtyisyyttä, parantaa kaupunki-ilmaa ja mahdollistaa miellyttävämpää kaupunkikulttuuria. Esimerkiksi uuden torin suunnittelussa tulee tämä huomioida.

Kaupunkivihreän lisäämisen ei kuitenkaan Jyväskylässä tule olla vain kaupungin vastuulla, vaan vehreä kaupunki rakentuu yhteistyössä.

Kaikki osapuolet pystyvät yhteistyössä tuomaan keskustaan ja sen kaduille sellaista viihtyvyyttä, mitä ei kauppakeskuksissa pysty toteuttamaan.

Tähän tulee kiinnittää huomiota jatkossa entistäkin laajemmin ja luovemmin.

Ilona Helle,
Joachim Kratochvil,
Kaisa Peltonen
Kaupunkirakennelautakunnan jäsenet (Vihr)

Jyväskylä

Categories
Uncategorized

Alhaiset nopeudet toisivat hyötyjä

Julkaistu KSML:ssa 26.4.2019

Jyväskylän kaupunkirakennelautakunta ei hyväksynyt kokouksessaan 16.4. esitystä nopeusrajoituksen alentamisesta 30 km/h:n Jyväskylän kehäväylän sisäisille kaduille.

Päätös syntyi äänin 8–5. Esitystä vastustivat SDP, kokoomus, KD sekä kaksi keskustan edustajaa. Päätöksestä jätettiin kuusi eriävää mielipidettä, mukaan lukien asian esittelijä, mikä kertoo asian tärkeydestä.

NOPEUSRAJOITUSTEN alentamisesta esitetyllä tavalla olisi ollut monia hyötyjä. Nopeusrajoituksen laskeminen 30 km/h:n olisi lisännyt keskusta-alueen liikenneturvallisuutta, liikenteen sujuvuutta sekä vähentänyt meluhaittoja.

Ajonopeudet vaikuttavat merkittävästi onnettomuuksien määrään ja vakavuuteen.

Sisä-Suomen poliisi on arvioinut nopeusrajoituksen alentamisen olevan perusteltu päätös, joka olisi tukenut erityisesti jalan ja polkupyörällä liikkuvien turvallisuutta Jyväskylän ydinkeskustassa. Yksikin onnettomuus, jonka olisi voinut estää alhaisemmalla nopeusrajoituksella, on liikaa.

Aiempien kyselyiden mukaan pääosa alueen yrittäjistä ja asukkaista on suhtautunut myönteisesti nopeuksien alentamiseen.

Kaikkien puolueiden yhteisesti hyväksymässä Jyväskylän keskustavisio 2030 -asiakirjassa on tavoitteena keskusta-alueen asukkaiden määrän kaksinkertaistaminen.

Nopeusrajoitusten alentaminen olisi lisännyt Jyväskylän keskusta-alueen viihtyisyyttä sekä vetovoimaisuutta myös tästä näkökulmasta tarkasteltuna.

ASIASTA TEHDYT kattavat selvitykset, tilastot ja lausunnot puolsivat yksiselitteisesti nopeuksien alentamista.

On valitettavaa, että huolella valmisteltua ja perusteltua päätösesitystä ei hyväksytty, vaikka siitä koituvat kiistattomat hyödyt olivat lautakunnan tiedossa.

Vastuullisina päättäjinä haluamme tehdä kestävää ja modernia kaupunkisuunnittelua. Kaikille meille turvallinen, viihtyisä ja toimiva kaupunki vaatii uudistuksia ja uudenlaista ajattelua.

Ilona Helle
Kaisa Peltonen
Joachim Kratochvil
kaupunkirakennelautakunnan jäsenet (vihr.)

Jyväskylä

Categories
Uncategorized

Nopeusrajoitusten noudattaminen ei ole valintakysymys

Julkaistu KSML:ssa 11.4.2019

Eläkkeellä oleva ylikonstaapeli Arvo Tammela kirjoitti Keskisuomalaisessa 5.4. ydinkeskustan nopeusrajoituksen alentamiseen 30 km/h:ssa liittyvistä haasteista.

Tammela viittaa kirjoituksessaan siihen, että moni autoilija ajaa jo nyt ylinopeutta ja nykyisillä autoilla nopeuden rajoittaminen on haasteellista. Tämän vuoksi 30 km/h ei ole Tammelan mielestä perusteltua.

Koemme erittäin harmillisena, että entinen poliisi viittaa kirjoituksessaan siihen, että 30 km / tunnissa olisi mahdotonta saavuttaa. Pysyminen nopeusrajoituksissa ei ole mielipide- tai valintakysymys.

Toivoisimme, että poliisi kannustaa pysymään nopeusrajoituksissa ja opastaa kansalaisia toimimaan Suomen lakien mukaan.

HYVÄ ON MYÖS muistaa, että 30 km/h nopeusrajoitus on tällä hetkellä voimassa lukuisissa taajamissa takaamassa turvallisen kulkemisen erityisesti lapsille.

Kukaan ei vastusta alhaisia nopeusrajoituksia näissä paikoissa, vaan ennemminkin kaupungilta pyydetään erilaisia hidasteita ajoneuvoliikenteelle takaamaan turvallisuutta.

Miksi tilanne on erilainen keskusta-alueella, jossa liikennemäärät ovat huomattavasti suurempia kuin rauhallisilla taajama-alueilla?

Tällä hetkellä myös pihakaduilla nopeusrajoitus on 20 km/h. Nopeusrajoituksen ylityksiä tapahtuu vahingossa varmasti silloin tällöin niin autoilijoilla kuin pyöräilijöilläkin.

Kukaan ei ole kuitenkaan näiden katuosuuksien osalta kyseenalaistanut sitä, että alhainen nopeusrajoitus olisi mahdotonta saavuttaa.

MYÖS EUROOPAN PARLAMENTTI on vahvasti suosittanut vuonna 2011, että toimivaltaiset viranomaiset ottavat käyttöön 30 km / tunnissa asuinalueilla ja kaupunkialueiden yksikaistaisilla teillä, joilla ei ole erillistä pyöräkaistaa. Syynä on onnettomuuksille alttiiden tienkäyttäjien suojeleminen tehokkaammin.

NIIN AUTOILIJOIDEN, pyöräilijöiden kuin kävelijöiden tulee omaksua tulevaisuudessa uusia liikennekäyttäytymismalleja.

Tässä avainasemassa on opastus niin poliisilta, kaupungilta, autokouluilta kuin muilta liikenneturvallisuutta edistäviltä tahoilta.

Uudet käyttäytymismallit vaativat toteutuakseen opastusta ja joskus myös sanktioita viranomaisen taholta.

Yhteistyöllä ja avoimella asenteella on mahdollista ottaa muutokset vastaan onnistuneesti.

Kaisa Peltonen
Ilona Helle, kansanedustajaehdokas
Joachim Kratochvil
Kirjoittajat ovat kaupunkirakennelautakunnan jäseniä (Vihr)
Jyväskylä

Categories
Uncategorized

Sujuva katujen liikenne lisää Jyväskylän keskustan elinvoimaa

Julkaistu KSML:ssa 1.4.2019

Jyväskylän kaupunkirakennelautakunta jätti 26.3. kokouksessa pöydälle keskustan aluenopeusrajoituksen alentamisen 30 km/h:ssa äänin 4–9. Asia tulee käsittelyyn uudelleen seuraavassa kokouksessa.

Nopeuden laskeminen 30 km/h:iin rajatulla ydinkeskustan alueella ei selvitysten mukaan juurikaan alenna liikenteen todellista nopeutta. Jo nykyisin keskustassa nopeus on harvoin 40 km/h muun muassa lukuisten liikennevalojen vuoksi.

Nopeusrajoituksen alentaminen vähentää tarpeettomia lyhyitä ja melua aiheuttavia kiihdytyksiä. Tasaisessa vauhdissa autojen renkaista irtoaa myös vähemmän ympäristölle haitallista mikromuovia.

Jojoilevan liikenteen sijaan saamme siis sujuvuutta moottoriajoneuvoille, viihtyisämmän kaupunkiympäristön sekä turvallisempaa liikennettä jalankulkijoille ja pyöräilijöille.

YHTENÄ TÄRKEIMPÄNÄ asiana nopeusrajoituksen laskemisessa ovat liikenneturvallisuushyödyt. Jyväskylän keskustassa suurimmat riskit koskevat jalankulkijoita ja pyöräilijöitä.

Erityisenä huolen aiheena ovat lapset, nuoret ja vanhukset, joille meidän tulee taata mahdollisuus turvalliseen liikkumiseen ja asumiseen myös keskustassa. Yksikin onnettomuus, jonka olisimme voineet estää paremmalla kaupunkisuunnittelulla, on liikaa.

Myös keskustan elinvoimaisuuden kannalta sujuva liikenne on tärkeää. Keskustan yritykset tarvitsevat asiakkaiksi kaikilla kulkumuodoilla liikkuvia.

Jyväskylän keskustavision 2030 mukaan tavoitteena on tuplata keskustan asukasmäärä. Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden määrä liikenteessä ja palveluiden kuluttajina tulee kasvamaan entisestään.

30km/h nopeusrajoitus ydinkeskustoissa on jo arkipäivää monissa kaupungeissa. Muun muassa Helsingissä, Joensuussa, Oulussa, Porissa ja Tampereella on jo tai suunnitteilla 30 km/h nopeusrajoitus ydinkeskustassa.

Kokemukset ovat olleet positiivisia. Nyt on aika siirtyä myös Jyväskylässä tekoihin ja luoda turvallinen ja houkutteleva ydinkeskusta kaikille.

Ilona Helle,
Kaisa Peltonen,
Joachim Kratochvil
kaupunkirakennelautakunnan jäsenet (vihr.)
Jyväskylä