Julkaistu KSML:ssa 11.4.2019
Eläkkeellä oleva ylikonstaapeli Arvo Tammela kirjoitti Keskisuomalaisessa 5.4. ydinkeskustan nopeusrajoituksen alentamiseen 30 km/h:ssa liittyvistä haasteista.
Tammela viittaa kirjoituksessaan siihen, että moni autoilija ajaa jo nyt ylinopeutta ja nykyisillä autoilla nopeuden rajoittaminen on haasteellista. Tämän vuoksi 30 km/h ei ole Tammelan mielestä perusteltua.
Koemme erittäin harmillisena, että entinen poliisi viittaa kirjoituksessaan siihen, että 30 km / tunnissa olisi mahdotonta saavuttaa. Pysyminen nopeusrajoituksissa ei ole mielipide- tai valintakysymys.
Toivoisimme, että poliisi kannustaa pysymään nopeusrajoituksissa ja opastaa kansalaisia toimimaan Suomen lakien mukaan.
HYVÄ ON MYÖS muistaa, että 30 km/h nopeusrajoitus on tällä hetkellä voimassa lukuisissa taajamissa takaamassa turvallisen kulkemisen erityisesti lapsille.
Kukaan ei vastusta alhaisia nopeusrajoituksia näissä paikoissa, vaan ennemminkin kaupungilta pyydetään erilaisia hidasteita ajoneuvoliikenteelle takaamaan turvallisuutta.
Miksi tilanne on erilainen keskusta-alueella, jossa liikennemäärät ovat huomattavasti suurempia kuin rauhallisilla taajama-alueilla?
Tällä hetkellä myös pihakaduilla nopeusrajoitus on 20 km/h. Nopeusrajoituksen ylityksiä tapahtuu vahingossa varmasti silloin tällöin niin autoilijoilla kuin pyöräilijöilläkin.
Kukaan ei ole kuitenkaan näiden katuosuuksien osalta kyseenalaistanut sitä, että alhainen nopeusrajoitus olisi mahdotonta saavuttaa.
MYÖS EUROOPAN PARLAMENTTI on vahvasti suosittanut vuonna 2011, että toimivaltaiset viranomaiset ottavat käyttöön 30 km / tunnissa asuinalueilla ja kaupunkialueiden yksikaistaisilla teillä, joilla ei ole erillistä pyöräkaistaa. Syynä on onnettomuuksille alttiiden tienkäyttäjien suojeleminen tehokkaammin.
NIIN AUTOILIJOIDEN, pyöräilijöiden kuin kävelijöiden tulee omaksua tulevaisuudessa uusia liikennekäyttäytymismalleja.
Tässä avainasemassa on opastus niin poliisilta, kaupungilta, autokouluilta kuin muilta liikenneturvallisuutta edistäviltä tahoilta.
Uudet käyttäytymismallit vaativat toteutuakseen opastusta ja joskus myös sanktioita viranomaisen taholta.
Yhteistyöllä ja avoimella asenteella on mahdollista ottaa muutokset vastaan onnistuneesti.
Kaisa Peltonen
Ilona Helle, kansanedustajaehdokas
Joachim Kratochvil
Kirjoittajat ovat kaupunkirakennelautakunnan jäseniä (Vihr)
Jyväskylä
Joachim Kratochvil 