Categories
Uncategorized

Uhanalainen luonto säilytettävä Tammirinteellä

Julkaistu KSML:ssa 1.5.2021

Jyväskylän Halssilaan Tammirinteelle ollaan kaavoittamassa uutta, noin 320 asukkaan pientaloaluetta.

Jyväskylään tarvitaan lisää rakentamista erityisesti lähelle keskustaa hyvien kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen yhteyksien varrelle. Alue on tällä hetkellä suosittua virkistysaluetta ja lähellä Halssilan hiihtomaata.

Tammirinteen alue tulee rakentumaan rakentamattomalle metsämaalle. Ongelmallista Tammirinteen kaavaluonnoksessa on se, että rakentamisalueen keskelle jää suoalue, josta löytyy kangasrämettä ja luhtanevaa.

Kangasräme on arvioitu uhanalaiseksi (vaarantunut) koko maassa ja luhtaneva silmälläpidettäväksi. Suoalue tulisi kuivumaan rakentamisen myötä ja näin tuhoutumaan.

JO AIKAISEMMIN Norolan asuntoalueella kaupunki kaavoitti uhanalaiselle lehtoalueelle ja nyt kaupunki on taas tuhoamassa uhanalaista luontoa rakentamisen vuoksi.

Jokainen yksittäistapaus, jossa menetämme uhanalaisia luontoalueita, kiihdyttää luontokatoa. Pidemmällä aikavälillä tämä muodostaa laajamittaisen ongelman, jota on vaikea tai jopa mahdoton korjata.

Niin Norolan kuin Tammirinteen osalta uhanalaisen luonnon tuhoutuminen olisi voitu välttää toisenlaisella rakennusten sijoittelulla.

Tästä syystä esitimme lautakunnassa Tammirinteen kaavaluonnoksen palautusta takaisin valmisteluun, mutta valitettavasti emme saaneet tukea esityksellemme muilta puolueilta.

KAUPUNGIN strategian mukaisesti Jyväskylän tulee käyttää luonnonvaroja harkiten ja huolehtia luonnon monimuotoisuudesta.

Jyväskylän tulisikin laatia pikimmiten resurssiviisausohjelman mukaiset luonnonsuojeluohjelma ja viherosayleiskaava, joiden avulla voidaan säilyttää uhanalaiset luontotyypit sekä määritellä riittävät suojelu- ja viheralueet.

Uhanalaisen luonnon suojelu, laadukas ja monipuolinen asuminen sekä kestävä kaupunkirakenne on mahdollista yhdistää.

Ilona Helle, Kaisa Peltonen, Joachim Kratochvil

Kirjoittajat ovat kaupunkirakennelautakunnan jäseniä (vihr.) ja kuntavaaliehdokkaita Jyväskylässä.

Categories
Uncategorized

Uhanalaista luontoa on suojeltava

Julkaistu KSML:ssa 12.6.2020

Luonnon monimuotoisuus vähenee hälyttävää tahtia. Lähes puolet Suomen luontotyypeistä on arvioitu uhanalaisiksi ja uhanalaisia lajeja on jo lähes joka kolmas. Suurimpana syynä lajien ahdinkoon on ihmisen toiminnasta johtuva elinympäristöjen häviäminen ja niiden laadun heikkeneminen. Erityisesti kaupungeissa elinympäristöjä häviää pysyvästi teiden ja rakentamisen alle.

Luonnon monimuotoisuuden vaaliminen on otettu osaksi Jyväskylän kaupunkistrategiaa, mutta maankäytön suunnittelu ei ole ollut luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta riittävää.

JYVÄSKYLÄN TULEE ottaa tulevaisuudessa kaavoituspolitiikassaan lähtökohdaksi sen, että uhanalaisille luontotyypeille ei kaavoiteta rakentamista.

Esimerkiksi juuri hyväksytyssä Norolan asemakaavassa rakentamisen alle tulee jäämään lehtoa, joka on uhanalainen luontotyyppi koko Suomessa. Tästä syystä esitimme kaupunkirakennelautakunnassa ja valtuustossa kaavan palauttamista uudelleen valmisteluun. Lehto olisi voitu säilyttää rakennusten sijoittelua ja massoittelua muuttamalla. Nyt Norolan lehtoalue tulee jäämään muun muassa rivitalokorttelin pysäköintialueen ja sinne vievän tien alle, vaikka vaihtoehtoisia ratkaisuja olisi ollut löydettävissä.

JOS UHANALAISIA luontotyyppejä kuitenkin hävitetään, tulee niiden menetetyt arvot hyvittää, eli kompensoida. Ekologinen kompensointi voidaan tehdä esimerkiksi ennallistamalla muita heikentyneitä elinympäristöjä. Tämän tyyppinen käytäntö on otettu osaksi maankäyttöä esimerkiksi Oulussa, joten tehtävä ei ole mahdoton.

Luonnon monimuotoisuutta voidaan edistää useilla muillakin eri toimintamalleilla, joita vaadimme otettavan käyttöön myös valtuustoaloitteessamme. Kaupunkien tulee ottaa enemmän vastuuta luonnon monimuotoisuuden säilymisestä, niin luonnon itsensä kuin ihmisille viihtyisän elinympäristön vuoksi.

Ilona Helle,
Kaisa Peltonen,
Joachim Kratochvil
kaupunkirakennelautakunnan jäsenet (Vihr.)

Jyväskylä

Categories
Uncategorized

Kaupunkivihreän ylläpitäminen vaatii monipuolisia keinoja

Julkaistu KSML:ssa 13.9.2019

Olemme samaa mieltä Ahti Vielman kanssa, että kaupunkivihreän lisääminen on tärkeää. Kaupunginvaltuuston hyväksymässä Jyväskylän keskustan kaupunkivisiossa on sitouduttu kaupunkikeskustan täydennysrakentamiseen, joka eheyttää kaupunkirakennetta sekä lisää kaupunkikeskustan vetovoimaa.

Päinvastoin kuin Vielma kirjoituksessaan (KSML 2.9.) antaa ymmärtää, olemme sitoutuneet kaupunkivihreän säilyttämiseen ja sen lisäämiseen monipuolisilla toimenpiteillä.

Pääsääntöisesti täydennysrakennuskohteet ovat sijoittuneet jo olemassaolevien rakennusten tai pysäköintialueiden kohdille.

Ensisijainen vaihtoehto on säilyttää olemassaolevat viheralueet, mutta valitettavasti tämä ei ole aina mahdollista.

Kaikille tärkeiden puistoalueiden lisäksi tarvitsemme myös muunlaisia tapoja lisätä kaupunkivihreää.

TOIMME KIRJOITUKSESSAMME esille lukuisia esimerkkejä siitä, miten vaihtoehtoisilla tavoilla kaupunkivihreää voidaan tuoda lisää keskusta-alueelle, kuten kattopuutarhat, viherkatot, viherseinät, viljelylaatikot ja muut luonnon monimuotoisuutta edistävät uudet ratkaisut.

Vihertäydennysrakentamista tarvitaan yhtälailla kuin asuntotäydennysrakentamista.

Nykyisiä puistoalueita tuodaan myös upeasti esille Kehä Vihreä -konseptilla, jotta asukkaat muistaisivat nauttia upeista puistoistamme useammin. Lisäksi uusien pienien taskupuistojen paikkoja on etsitty myös keskusta-alueelle.

Jyväskylässä on edelleen tavoitteena, että jokaisella jyväskyläläisellä tulisi olla enintään 300 metrin matka lähimmälle virkistysalueelle.

SUUNNITTEILLA ON ollut myös puutaseen kehittäminen, jonka avulla säilytetään puiden määrä keskusta-alueella.

Puutaseen avulla voidaan turvata olemassa olevien puiden säilyminen ja istuttaa rakentamisen alle jääneiden puiden tilalle uusia.

Riittävän viherpinta-alan säilyminen voidaan varmistaa myös viherkertoimen avulla, jota pilotoidaan jo tällä hetkellä Jyväskylässä.

Uusia tapoja ylläpitää ja kehittää kaupunkivihreää niin puistojen kuin muiden viheralueiden muodossa kehitetään jatkuvasti.

Luonto on jatkossakin tärkeä palautumisen ja viihtyisyyden lähde myös keskusta-alueen asukkaille.

Kaisa Peltonen,
Ilona Helle,
Joachim Kratochvil
Kaupunkirakennelautakunnan jäsenet (Vihr)

Jyväskylä

Categories
Uncategorized

Lisää kaupunkivihreää

Julkaistu KSML:ssa 28.7.2019

Kaupunkien viheralueilla, istutuksilla ja jopa yksittäisillä puilla on osoitettu olevan merkitystä niin luonnon monimuotoisuuden, hulevesien hallinnan, yleisen viihtyvyyden kuin asukkaiden terveyden edistämisen osalta.

Kaupungin tiivistyessä meidän tulee kiinnittää huomiota uusilla tavoilla riittävän kaupunkivihreän saavuttamiseen.

HYVÄNÄ PILOTOINTIKOHTEENA Jyväskylässä toimii Kankaan asuinalue, jossa vihersuunnittelussa on otettu huomioon asukkaiden viihtyvyyden lisäksi myös luonnon monimuotoisuus.

Esimerkkinä toimivat viherkatot, hyötypuutarhat, niityt ja muut kukkivat kasvit leikkonurmien sijaan, lahopuuaita sekä hyönteishotellit. Perhoset, mehiläiset ja muut pölyttäjät hyötyvät näistä, ja kohteista on iloa asukkaille.

Myös keskusta-alueelle voidaan lisätä kaupunkivihreää yhteistyössä kaupungin, yritysten ja taloyhtiöiden kanssa. Perinteistä vihersuunnittelua on syytä haastaa.

Kaupunkivihreää voidaan lisätä talojen katoilta maan tasalle saakka. Kattopuutarhat luovat pysähtymisen keitaita kaupungin asukkaille ja niihin voidaan perustaa hyötypuutarhoja, kuten keskustan Syke City -taloyhtiössä on tehty.

Hollannissa on lisätty viherkattoja bussipysäkkien katoille sitomaan pölyä ja sadevettä sekä ylläpitämään luonnon monimuotoisuutta.

Maan tasalla laatikkoviljelmät ja hyötykasvit perinteisten viherkasvien tilalle mahdollistavat asukkaiden aktiivisuuden myös keskusta-alueella ja samalla viheralueet tuottavat pienissä määrin ravintoa asukkaille. Viherseinien avulla saadaan laajoja viheralueita myös pystypinnoille ja asukkaiden vehreät parvekkeet luovat viihtyisyyttä niin asukkaalle kuin ohi kulkeville.

Erityisesti kävelykadulla useat yritykset ovat tarttuneet hienosti kaupunkivihreän lisäämiseen tuomalla terasseille runsaasti oikeita viherkasveja. Nämä terassit erottuvatkin joukosta positiivisesti.

Samalla nämä yritykset osallistuvat koko keskustan viihtyisyyden, houkuttelevuuden ja luonnon monimuotoisuuden kehittämiseen.

KAUPUNKIVIHREÄN YLLÄPITO ja lisääminen luo viihtyisyyttä, parantaa kaupunki-ilmaa ja mahdollistaa miellyttävämpää kaupunkikulttuuria. Esimerkiksi uuden torin suunnittelussa tulee tämä huomioida.

Kaupunkivihreän lisäämisen ei kuitenkaan Jyväskylässä tule olla vain kaupungin vastuulla, vaan vehreä kaupunki rakentuu yhteistyössä.

Kaikki osapuolet pystyvät yhteistyössä tuomaan keskustaan ja sen kaduille sellaista viihtyvyyttä, mitä ei kauppakeskuksissa pysty toteuttamaan.

Tähän tulee kiinnittää huomiota jatkossa entistäkin laajemmin ja luovemmin.

Ilona Helle,
Joachim Kratochvil,
Kaisa Peltonen
Kaupunkirakennelautakunnan jäsenet (Vihr)

Jyväskylä

Categories
Uncategorized

Kaupunkipyörät ovat osa ketterän kestävää liikkumista

Julkaistu KSML:ssa 19.7.2019

Päätoimittaja Pekka Mervola kysyy kolumnissaan (KSML 14.7.) aiheellisen kysymyksen “Miksi kaupungin pitäisi maksaa pyörä alle?” mutta onnistuu käsittelemään aihetta valitettavan suppeasti ja lyhytnäköisesti.

Mervola pohjaa kaupunkipyöriin kohdistuvan kriittisyyden ajatusmalliin, jossa kaupunkipyörää verrataan oman polkupyörän hintaan. Kaupunkipyörien tarkoitus ei ole korvata omaa polkupyörää päivittäisessä käytössä vaan toimia joukkoliikenteen tavoin.

Kaupunkipyörällä sujuvat helposti esimerkiksi työpäivän aikana kuljettavat matkat paikasta toiseen, välimatkat alueiden välillä, joissa ei kulje joukkoliikenne.

Kaupunkipyöriä voivat käyttää vaikkapa turistit tutustuessaan upeaan kaupunkiimme. Kaupunkipyörät palvelevat hyvin myös opiskelijoita.

HAASTEELLISTA kestävien liikkumismuotojen edistämiseen liittyvissä investoinneissa on haaste laskea konkreettisia kustannushyötyjä sekä ilmastonmuutokseen liittyviä tekijöitä. Pyöräily on kuitenkin aina merkittävä kansantalousteko.

Tanskassa on laskettu, että jokainen pyöräilykilometri tuottaa yhteiskunnalle 0,16 euroa ja henkilöautoilu puolestaan kuluttaa 0,10 euroa/ kilometri. Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan yksi aiemmin passiivinen uusi pyöräilijä tuottaa yhteiskunnalle säästöä noin 0,7 euroa/ pyöräilty kilometri. Ranskassa puolestaan on laskettu, että jokainen työmatkapyöräilijä säästää keskimäärin 1 200 euroa vuodessa pelkästään yhteiskunnan terveydenhoitokuluja.

Laskelmia on vaikea konkretisoida investointipäätösten kohdalla, mutta niitä ei suinkaan tule jättää sivuun. Kaupunkipyöräjärjestelmän kustannukset eivät myöskään lankea kokonaan kaupungeille ja Jyväskylänkin osalta laskelmat tarkentuvat koko ajan.

TOIMIVA liikennejärjestelmä joukkoliikenteen, pyöräilyn, kävelyn kuin autoilunkin osalta on yksi kaupunkien vetovoimatekijöistä ja tehokkaimmista keinoista ilmastonmuutokseen vastaamisessa.

Kestävän liikkumisen matkaketjujen tulee olla sujuvia ja eri kulkuvälineiden helposti käytettäviä, jotta yksilö tarttuu erityisesti lyhyillä matkoilla esimerkiksi kaupunkipyörään turhan autoilun sijaan. Samalla sujuvoituu myös autoliikenne, kun ruuhkat hellittävät ja parkkipaikkoja jää niille, jotka niitä aidosti tarvitsevat.

Kaupunkipyöräjärjestelmä lisää ketteryyttä ja joustavuutta liikkumiseen ja on siten investoinnin arvoinen.

Kaisa Peltonen,
Ilona Helle,
Joachim Kratochvil
Kaupunkirakennelautakunnan jäsenet (Vihr)

Jyväskylä

Categories
Uncategorized

Nopeusrajoitusten noudattaminen ei ole valintakysymys

Julkaistu KSML:ssa 11.4.2019

Eläkkeellä oleva ylikonstaapeli Arvo Tammela kirjoitti Keskisuomalaisessa 5.4. ydinkeskustan nopeusrajoituksen alentamiseen 30 km/h:ssa liittyvistä haasteista.

Tammela viittaa kirjoituksessaan siihen, että moni autoilija ajaa jo nyt ylinopeutta ja nykyisillä autoilla nopeuden rajoittaminen on haasteellista. Tämän vuoksi 30 km/h ei ole Tammelan mielestä perusteltua.

Koemme erittäin harmillisena, että entinen poliisi viittaa kirjoituksessaan siihen, että 30 km / tunnissa olisi mahdotonta saavuttaa. Pysyminen nopeusrajoituksissa ei ole mielipide- tai valintakysymys.

Toivoisimme, että poliisi kannustaa pysymään nopeusrajoituksissa ja opastaa kansalaisia toimimaan Suomen lakien mukaan.

HYVÄ ON MYÖS muistaa, että 30 km/h nopeusrajoitus on tällä hetkellä voimassa lukuisissa taajamissa takaamassa turvallisen kulkemisen erityisesti lapsille.

Kukaan ei vastusta alhaisia nopeusrajoituksia näissä paikoissa, vaan ennemminkin kaupungilta pyydetään erilaisia hidasteita ajoneuvoliikenteelle takaamaan turvallisuutta.

Miksi tilanne on erilainen keskusta-alueella, jossa liikennemäärät ovat huomattavasti suurempia kuin rauhallisilla taajama-alueilla?

Tällä hetkellä myös pihakaduilla nopeusrajoitus on 20 km/h. Nopeusrajoituksen ylityksiä tapahtuu vahingossa varmasti silloin tällöin niin autoilijoilla kuin pyöräilijöilläkin.

Kukaan ei ole kuitenkaan näiden katuosuuksien osalta kyseenalaistanut sitä, että alhainen nopeusrajoitus olisi mahdotonta saavuttaa.

MYÖS EUROOPAN PARLAMENTTI on vahvasti suosittanut vuonna 2011, että toimivaltaiset viranomaiset ottavat käyttöön 30 km / tunnissa asuinalueilla ja kaupunkialueiden yksikaistaisilla teillä, joilla ei ole erillistä pyöräkaistaa. Syynä on onnettomuuksille alttiiden tienkäyttäjien suojeleminen tehokkaammin.

NIIN AUTOILIJOIDEN, pyöräilijöiden kuin kävelijöiden tulee omaksua tulevaisuudessa uusia liikennekäyttäytymismalleja.

Tässä avainasemassa on opastus niin poliisilta, kaupungilta, autokouluilta kuin muilta liikenneturvallisuutta edistäviltä tahoilta.

Uudet käyttäytymismallit vaativat toteutuakseen opastusta ja joskus myös sanktioita viranomaisen taholta.

Yhteistyöllä ja avoimella asenteella on mahdollista ottaa muutokset vastaan onnistuneesti.

Kaisa Peltonen
Ilona Helle, kansanedustajaehdokas
Joachim Kratochvil
Kirjoittajat ovat kaupunkirakennelautakunnan jäseniä (Vihr)
Jyväskylä

Categories
Uncategorized

Sujuva katujen liikenne lisää Jyväskylän keskustan elinvoimaa

Julkaistu KSML:ssa 1.4.2019

Jyväskylän kaupunkirakennelautakunta jätti 26.3. kokouksessa pöydälle keskustan aluenopeusrajoituksen alentamisen 30 km/h:ssa äänin 4–9. Asia tulee käsittelyyn uudelleen seuraavassa kokouksessa.

Nopeuden laskeminen 30 km/h:iin rajatulla ydinkeskustan alueella ei selvitysten mukaan juurikaan alenna liikenteen todellista nopeutta. Jo nykyisin keskustassa nopeus on harvoin 40 km/h muun muassa lukuisten liikennevalojen vuoksi.

Nopeusrajoituksen alentaminen vähentää tarpeettomia lyhyitä ja melua aiheuttavia kiihdytyksiä. Tasaisessa vauhdissa autojen renkaista irtoaa myös vähemmän ympäristölle haitallista mikromuovia.

Jojoilevan liikenteen sijaan saamme siis sujuvuutta moottoriajoneuvoille, viihtyisämmän kaupunkiympäristön sekä turvallisempaa liikennettä jalankulkijoille ja pyöräilijöille.

YHTENÄ TÄRKEIMPÄNÄ asiana nopeusrajoituksen laskemisessa ovat liikenneturvallisuushyödyt. Jyväskylän keskustassa suurimmat riskit koskevat jalankulkijoita ja pyöräilijöitä.

Erityisenä huolen aiheena ovat lapset, nuoret ja vanhukset, joille meidän tulee taata mahdollisuus turvalliseen liikkumiseen ja asumiseen myös keskustassa. Yksikin onnettomuus, jonka olisimme voineet estää paremmalla kaupunkisuunnittelulla, on liikaa.

Myös keskustan elinvoimaisuuden kannalta sujuva liikenne on tärkeää. Keskustan yritykset tarvitsevat asiakkaiksi kaikilla kulkumuodoilla liikkuvia.

Jyväskylän keskustavision 2030 mukaan tavoitteena on tuplata keskustan asukasmäärä. Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden määrä liikenteessä ja palveluiden kuluttajina tulee kasvamaan entisestään.

30km/h nopeusrajoitus ydinkeskustoissa on jo arkipäivää monissa kaupungeissa. Muun muassa Helsingissä, Joensuussa, Oulussa, Porissa ja Tampereella on jo tai suunnitteilla 30 km/h nopeusrajoitus ydinkeskustassa.

Kokemukset ovat olleet positiivisia. Nyt on aika siirtyä myös Jyväskylässä tekoihin ja luoda turvallinen ja houkutteleva ydinkeskusta kaikille.

Ilona Helle,
Kaisa Peltonen,
Joachim Kratochvil
kaupunkirakennelautakunnan jäsenet (vihr.)
Jyväskylä