Julkaistu KSML:ssa 19.7.2019
Päätoimittaja Pekka Mervola kysyy kolumnissaan (KSML 14.7.) aiheellisen kysymyksen “Miksi kaupungin pitäisi maksaa pyörä alle?” mutta onnistuu käsittelemään aihetta valitettavan suppeasti ja lyhytnäköisesti.
Mervola pohjaa kaupunkipyöriin kohdistuvan kriittisyyden ajatusmalliin, jossa kaupunkipyörää verrataan oman polkupyörän hintaan. Kaupunkipyörien tarkoitus ei ole korvata omaa polkupyörää päivittäisessä käytössä vaan toimia joukkoliikenteen tavoin.
Kaupunkipyörällä sujuvat helposti esimerkiksi työpäivän aikana kuljettavat matkat paikasta toiseen, välimatkat alueiden välillä, joissa ei kulje joukkoliikenne.
Kaupunkipyöriä voivat käyttää vaikkapa turistit tutustuessaan upeaan kaupunkiimme. Kaupunkipyörät palvelevat hyvin myös opiskelijoita.
HAASTEELLISTA kestävien liikkumismuotojen edistämiseen liittyvissä investoinneissa on haaste laskea konkreettisia kustannushyötyjä sekä ilmastonmuutokseen liittyviä tekijöitä. Pyöräily on kuitenkin aina merkittävä kansantalousteko.
Tanskassa on laskettu, että jokainen pyöräilykilometri tuottaa yhteiskunnalle 0,16 euroa ja henkilöautoilu puolestaan kuluttaa 0,10 euroa/ kilometri. Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan yksi aiemmin passiivinen uusi pyöräilijä tuottaa yhteiskunnalle säästöä noin 0,7 euroa/ pyöräilty kilometri. Ranskassa puolestaan on laskettu, että jokainen työmatkapyöräilijä säästää keskimäärin 1 200 euroa vuodessa pelkästään yhteiskunnan terveydenhoitokuluja.
Laskelmia on vaikea konkretisoida investointipäätösten kohdalla, mutta niitä ei suinkaan tule jättää sivuun. Kaupunkipyöräjärjestelmän kustannukset eivät myöskään lankea kokonaan kaupungeille ja Jyväskylänkin osalta laskelmat tarkentuvat koko ajan.
TOIMIVA liikennejärjestelmä joukkoliikenteen, pyöräilyn, kävelyn kuin autoilunkin osalta on yksi kaupunkien vetovoimatekijöistä ja tehokkaimmista keinoista ilmastonmuutokseen vastaamisessa.
Kestävän liikkumisen matkaketjujen tulee olla sujuvia ja eri kulkuvälineiden helposti käytettäviä, jotta yksilö tarttuu erityisesti lyhyillä matkoilla esimerkiksi kaupunkipyörään turhan autoilun sijaan. Samalla sujuvoituu myös autoliikenne, kun ruuhkat hellittävät ja parkkipaikkoja jää niille, jotka niitä aidosti tarvitsevat.
Kaupunkipyöräjärjestelmä lisää ketteryyttä ja joustavuutta liikkumiseen ja on siten investoinnin arvoinen.
Kaisa Peltonen,
Ilona Helle,
Joachim Kratochvil
Kaupunkirakennelautakunnan jäsenet (Vihr)
Jyväskylä
Joachim Kratochvil 